RISTIRETKIAIKA (1025-1300)

-Rautakauden viimeistä jaksoa kutsutaan ristiretkiajaksi
-Sydänkeskiaika roomalaiskatoliselle kristikunnalle voimakkaan levittäytymisen vaihetta, jonka symboliksi ristiretkeläinen sopi hyvin
-Viroa valloittaessaan Tanska ja Saksa tähyilivät myös Pohjois-Suomenlahdelle, mutta varsinaista jalansijaa he eivät täällä saaneet
-Ajan nimi viitaa vanhaan mielikuvaan Ruotsin Suomeen tekemistä "ristiretkistä"
-Aikalaislähteiden puuttuessa Suomen tapahtumista ei tiedetä yksityiskohtia
-Suomeen kohdistui valloituspyrkimyksiä tai ainakin ryöstöretkiä myös kaakosta, Novgorodista

8.1. RISTIRETKIAIKA LÄNSI-SUOMESSA

-Ajan kalmistot Suomessa kauttaaltaan ruumiskalmistoja

-Löytyneiden metalliesineiden perusteella aika erosi viikinkiajasta melko selvästi

-Väestön määrä kasvoi, mihin myötävaikutti keskiajan lämpökausi

-Lounaassa ja Etelä-Suomen sisämaassa myöhäisrautakautisia kalmistoja esiintyy samoilla alueilla, jotka olivat vielä keskiajallakin asutuksen varsinaiset painopistealueet

-Toisaalta lounaisille rannikko- ja saaristoseuduille saapui lopulla uuttakin väestöä

8.1.1. Länsi-Suomen ruumiskalmistot ristiretkien aikana

-Viikinkiajan lopulla ja ristiretkiajan kuluessa vainajat alettiin haudata erillisiin ruumiskalmistoihin

-Ruumishaudat asetettu itä-länsi tai lounais-koilissuuntaisesti

-Ruumishautojen yhteydessä joskus poltettu ihmisluita

8.1.2: Länsi-Suomessa leviää kristinusko

-Kristunuskoon kääntyminen näkyy arkeologisessa aineistossa ensisijaisesti hautaustapojen muuttumisena ja esineissä kuvattujen kristillisten symbolien yleistymisenä

-Arkeologiassa kristillisen haudan kriteerit perinteisesti ruumishautaus polttohautauksen sijaan, ruumishautauksen itä-länsi-suuntaisuus, ruumisarkkujen käyttö, hautaan pantujen esineiden niukkuus, ristiriipusten esiintyminen ja vainajan käsivarsien asento rinnan päällä

-Länsi-Suomessa kristillistymisprosessi kesti n. 200 vuotta

-1000-luvun kuluessa yleistyivät ruumiskalmistot, joissa ei enää ollut polttohautoja

-Varhaisten kristittyjen hautaustavoissa suuria eroja naapurialueiden kesken

-Halikon Rikalassa ja Turun Kirkkomäellä esineellinen hautaustapa näyttäisi jatkuvan 1100 loppuun saakka tai 1210

-Arveltiin, että käännytysvaiheen kirkot syntyivät vauraiden henkilöiden aloitteesta kuten muuallakin Euroopassa

-Säännöllisiä kirkollisveroja alettiin kerätä 1220-1230

-Pitäjien perustamisen yhteydessä rakennettiin aikaisempaa isompia pitäjänkirkkoja, jotka vielä 1200 olivat Manner-Suomessa poikkeuksetta puisia

8.2 SYMBOLIT JA KORISTEAIHEET KRISTINUSKOSSA

-Selkeimpiä tunnuksia 1000-1200 ajoittuvat ristiriipukset

-Tunnetuimmat ristiriipuslöydöt peräisin 1190 ajoitetusta Halikon aarteesta 

8.3 KAUPANKÄYNTI JA ELINKEINOT

-Ristiretkiajan maatalouteen pätevät paljolti samat asiat, mitä edellä on kerrottu merovingi- ja viikinkiajan yhteydessä

-Kaikki ristiretkiaikaisetkin yhteisöt luultavasti harjoittivat pyyntielinkeinoja joko asuinalueidensa lähiympäristössä tai kaukaisemmilla eräsijoilla

-Raision Mullista tavattiin runsaasti myös vesilintujen jäännöksiä, kuten joutsenen tai hanhen kurkunpään rustopaloja sekä haahkan ja muiden sorsalintujen luita

-Ristiretkiajallakin turkismetsästys ja -kauppa merkittäviä, merkittävimpiä kuin viikinkiajalla

-Erilaiset hopeakorut osoittavat jossain mudossa jalometalia tuotiin Suomeen ristiretkiajallakin, ja ainakin osittain hopeasta maksettiin turkiksilla

8.4 ASUINPAIKAT

-Myöhäisin Suomessa tunnettu pitkätalo käytössä ristiretkiajalla

-Hirsitalojen yhteydestä tavataan avoliesien ohella myös teknisesti kehittyneempiä lämmitysvälineitä, uuneja

-Uuni avoliettä huomattavasti tehokkaampi ja polttoainetta säästävä lämmitysväline, mtta valoa se ei tuonut

8.5 RISTIRETKIAIKA KARJALASSA

8.5.1 Levinnyt asutus

-Luoteis-Laatokalla asutus vakiintunut ja vahvistunut

-Kalmisto- ja linnalöytöjen perusteella Laatokalla viisi asutuskeskittymää

-Väestö kerääntyi helposti viljeltävien kevyiden savuimaiden luokse

-Karjalankannaksesta ja Saimaan Laatokan välistä tunnetaan viikinki- ja ristiretkiaikalytöjä

-karjalan rautakauden tutkimustilanne huonop

8.5.2 Ruumiskalmistot Karjalassa

-Luoteis-Laatokalla siirryttiin polttohautauksesta ruumishautaukseen 1100

-Kristinusko levisi Laatokkaan ortodoksisessa, ei roomalais-katolisessa muodossa

-Karjalan risriretkien esinemuotojen ajoituksessa epätarkkuuksia, koska ei radiohiiliajoituksia

8.5.3 Esinekulttuuri Karjalassa

-Karjalan erityispiirteitä eniten naisten korustossa, esim. kupuraseoksesta tehtyjen soikeiden kupurasoljet

-Luoteis-Laatokan ihmisten kontaktit ulottuivat laajalle

-Karjalan tärkeimmäksi naapuriksi nousi Novgorod

8.6 RISTIRETKIAIKA ITÄ-SUOMESSA

-Kalmistolöytöjä tunbnetaan vanhastaan vain Etelä-Saimaan ymåpäriltä: Mikkelistä ja Lappeenranta-Taipalsaarelta

-Irtolöytöjä tunnetaan enemmän

-Mikkelin ruumiskalmistojen hautaustavat ja löytöaineisto muistuttavat Karjalan ruumiskalmistoja

8.7 YHTEISKUNTA RISTIRETKIEN AIKAAN

-Esineellisen hautaamisen harvinaistuminen hankaloittaa kalmistovertailuja, mutta runsaasti hauta-antimia sisältäneitä hautoja yhä Etelässä ja Luoteis-Laatokalla

-Karjalassa ruumiskalmistojen vauraimpia hautoja pidetty paikalliseliitin leposijana

-Ei todisteita valtakeskuksista tai asutusorganisaatioista

-Virossa tiedetään enemmän varhaisten tekstilähteiden ja perusteellisemman arkeologiatutkimuksen ansiosta

8.8 SODANKÄYNTI

-Ristiretkien aikana Etelä-Suomea voitu uhata sotilaallisesti eri suunnista

-Tutkimuksissa korostettu Novgorodin harhjooittamaa orjakauppaa, joka perustui aseelliseen orjanryöstelyyn

-Arkeologia-aoneistoissa aikakauden väkivalta ei näy selkeästi

-Etelä-Suomen kiinteistä rautakautisista muinaisjäännöksistä liittyy muinaislinnat

-Muinaislinnat jaetaan mäki- ja harjulinnoihin

-Muinaislinnoilla tehty runsaasti tutkimuksia, mutta niiden ajoittaminen vaikeaa

-Tutkimuksellisesti merkittävät linnat Liedon Vanhalinna ja Keski-Suomen Päijälän muinaislinna, josta löydetty runsaasti myöhäisrautakautisia esineitä

-Useimmat muinaislinnat vaikuttavat paikallisyhteisöjen nopeasti rakentamilta varustuksilta

-Nopealiikkeisen ryöstö- ja hävityssodan oloissa muinaislinnat käyttökelpoisia puolustusvarustuksia

8.9 RISTIRETKIAIKA POHJOISESSA

-Perämereen virtaavien jokien laaksoissa alkoi erottua selkeitä jälkiä kiinteästä, maataloutta ja pyyntiä harjoittavasta asutuksesta

-Uudisasutuksen laajuutta ei pidä kuitenkaan liioitella

-Pohjanmaalta ja Peräpohjolasta tunnetaan harvoja myöhäisrautakautiseen asutukseen viittaavia kiinteitä muinaisjäännöksiä

-Maata viljelevään asutukseen viittaavia havaintoja tehty Perämeren ohella Metsä-Lapissa ristiretkiajalla

-Asutuksen levittäytyminen pohjoisessa näkyy siinä, että Pohjois-Ruotsissa läntistä alkuperää olevien esinelöytöjen lukumäärä kasvoi 1000-1100

-Suomussalmen ja Kuusamo muodostavat irtolöytöjen, parin hautalöydön ja hopea-aarrelöydön perusteella löytökeskittymän viikinkiajan tapaan

-Voidaan mainita tutkimukset, joita on tehty kolmen Tunturi-Lapin saamelaisen uhrikiven yhteydessä

-Eri puolilla Pohjois-Fennoskandiaa ilmaantui 1000-1100 uhraamiseen liittyviä muinaisjäännöstyyppejä

9. TIIVISTELMÄ

-Rautakausi kesti Suomessa n. 500 eaa.-1300

-Useimmat rannikon ja sisämaan suurten järvien ympärillä eläneistä maanviljelijäyhteisöistä alkoivat rautakaudella haudata osan vainajistaan metalliesineiden kera

-Ihmisiä asui rautakauden ajan kalmistollisten keskusseutujen ulkopuolellakin

-Kristinusko levisi Suomessa 1000-1100