5.1 MUUTOKSET YMPÄRISTÖSSÄ JA ASUTUSKEHITYS
-Perinteisesn käsityksen mukaan rautakauden lopulla kiinteää asutusta pienessä osassa: Varsinais-Suomessa, Kokemäenjokivartta, Hämeessä ja vähän Savossa
-Vahnempi tutkimus korostanut keskiajan asutusekspansiota ja etenkin sen laajenemista uusille alueille
-Eri-ikäiset asutuskerrokset erottuivat verotuksellisesti Suomen ja Ruotsin oikeuden alueina
-Uusimaa ja Häme kuului asutusekspansion piiriin
-Keskiajan asutusekspansion taustalla monta tekijää:
1. Ruotsista saapui uudisasukkaita Ahvenanmaalle, Varsinais-Suomeen ja Uudenmaan ja Pohjanmaan rannikoille
2. Suotuisa ilmastovaihe
-Keskiaika asutusekspansion aikana, 1590-1600 talot ja kylät autioituivat
-Rannikolla ja saaristossa maankohoaminen ja rannansiirtyminen muutti ympäristöä
-Alkuperäiset rantaviivan tuntumassa sijainneet rajamerkit jääneet kauas kuivalle maalle, mutta ne erottuvat edelleenkin säännönmukaisina polvekkeina nykyisessä kiinteistörajoissa
-Väkimäärästä tarkkoja arvioita 1540
-Esihistorian asumista käsiteltäessä käytetään termiää "asuinpaikka"
5.2 MONUMENTAALISIA ASUNTOJA JA PUOLUSTUSVARUSTUKSIA: LINNAT SUOMEN KESKIAJALLA
5.2.1 Linnanläänien keskukset-kruununlinnat
-Tutkittu enemmän kuin mitään muuta keskiajan arkeologian teemaa
-Turun ja Hämeen linnojen edeläjinä pidetty Liedon Vanhaalinna ja Janakkalan Hakoisia
-Keskiajalla tuli kiinteä osa Ruotsia
-Suuret kruunun keskuslinnat hallitsevat kaupunkikuvaa Turussa, Hämeenlinnassa, Savonlinnassa ja Viipurissa
-Linnatutkimuksissa pitkään vallalla käsitys, jonka mukaan Turun ja Hämeen linnojen perustamisvaiheesssa 1250 paikoille rakennettiin ensin muurien suojaama avoin varustus, leirikastelli
-Varhaisista keskuslinnoista tärkein Turun, joka toimi Ruotsin sillanpäänä Suomessa
-Kruununlinnoen ohella rakennettiin 1310 Kuusiston linna, joka keskiajan loppuun Turun piispan tukikohta ja turvapaikka
5.2.2 Pikkulinnojen ja feodalismin aika
-Ruotsia raastoivat 1390 toisiaan seuranneet sisäiset valtataistelut
-Uusi kuningas Pohjois-Saksasta ja hänen palveluksessaan Saksan ritareita, jotka odottivat Albrechtin menestyksen jälkeen palkkiotaan
-Säkeissä viitataan Eurajoen Liinmaan ja Kokemäen Forsbyn linnoihin
-Ruotsin valloittaminen käynyt kuningas Albrechtille kalliiksi
-Linnoja voidaan ajoittaa paitsi esinelöytöjen myös linnoja kiertäneistä paaluvarustuksista saatujen puustonäytteiden avulla
-Useimmat 1390 linnoista eivät kovin suuria
-Pikkulinnojen aika alkoi 1300 myötä olla ohi
-Lukuisat linnat aiheuttivat ankaran rasituksen uuden unionivaltakunnan asukkaille, ja kuningatar Margareta kielsi ensi töikseen uusien linnojen rakentamisen
5.2.3 Myöhäiskeskiajan kruununlinnat
-Kruununlinnat 1410 saakka vaatimattomampia kuin niiden nykyasun perusteella voisi kuvitella
-Kaikkiin linnoihin raknnettiin viimeistään 1400 1 tai useampi esilinna
-Esilinnojen rakentaminen dendrokronologian avulla tarkentunut 1390-1410
-1475 Viipurin linnanpäällikkö Erik Axelsson Tott aloitti uuden, kivestä muuratun linnan rakentamisen idän ja Savon suojaksi
-Olavinlinna linnoista vaikuttavimpia
-Keskiaikaisen itärajan takana Karjalan ja Novgorodin ja Moskovan johtaman Venäjän varustuksia
5.3 RÄLSSIN ASUMAKARTANOT
-Keskiajan yhteiskunnassa taloudelliset ja sosiaaliset erot kasvoivat rautakauteen nähden, ja Euroopan käsitys kuningasta asein palvelevasta ja veroista vapautetusta säädystä vakiintui Ruotsiin ja Suomeen
-Yhteiskunnan ylin kerros asui asumakartanoissa
-Varhais- tai sydänkeskiaikaisia rälssin asumakartaniota ei päästy tutkimaan akaivauksin
-Kartanoon viittaavalla Moisio-nimellä tunnetut varhaiset suurtilat eivät monissakaan tapauksissa koostuneet laajoista tiluksista, vaan ne vauraimpia vertaistensa
-Rälssin asumakartanoita pidetty pienehköinä, eikä niiden ympärillä vuokraviljeltävi lampuotiläänejä
-Pohjois-Varsinais-Suomen tarkastelu paljastaa rannikkoa seuranneen varhaisen kartanolääniketjun
-Monet rannikon varhaisista kartanoista säilyivät uudelle ajalle, vaikka useimmat kartanoläänit hajosivatkin perinnönjakojen ja kirkon lahjoitusten myötä 1300-1400
-Vaikutusvaltaisimpien rälssisukujen asumakartanoiden etääntyminen muusta asutuksesta tyypillistä 1400-1500
-Tunnetaan n. 20 1400-1500 ajoittuvaa kartanolinnaa
-Kartanotutkimus painottui kartanolinnoihin ja niien rakennushistoriaan 1990 saakka
-Kartanolinnoista poiketen laajoja kaivauksia tehty vain yhdessä, joiden päärakennusta ei murrettu kivestä
-Kruunulla kuninkaankartanoiksi kutsuttuja hallinto- ja tuotantokeskuksia
5.4 LUOSTARIT JA PAPPILAT
-Keskiajan lopussa 100 emäseurakuntaa, joissa kaikissa kirkkoherran viljelyksessä oleva tila=pappila
-1909 Björn Cederhvarf tutki Ahvenanmaan Jomalan kirkon itää havaiten perustuksia 20 rakennuksesta
-Jomalan ohella rakennusjäännöksiä Ahvenanmaalla tutkittu kirkkojen ja rautakausikalmistojen läheisyydessä mm. Finströmissä, Föglössä, Hammarlandissa, Sundissa ja Lemlandissa
-Mantereella maaseudun pappiloissa tehty niukasti tutkimuksia
-Tutkituille pappiloille yhteistä runsas ja monipuolinen löytöaineisto
-Hengelliseen säätyyn kuulunutta väkeä asui keskiajalla pappiloiden ohella luostareissa ja konventeissa
-Kirkon ohella luostareihin kuului paljon muitakin rakennuksia
-Turun Pyhän Olavin dominikaanikonventti Etelä-Aurajoella Länsi-Turussa
-Naantalin birgittalaisluostarista muistuttaa kaupungin maisemaa hallitseva kirkko
5.5 KAUPUNGIT
-Historiassa kaupunki=yhteisö, jolle myönnetty kaupungin erioikeudet (privilegiot)
-Oleellisia oikeudellis-hallinnollisten kriteerien ohella funktionaaliset ja topografiset kriteerit
-Kaupan ja käsityön keskuksia myös ympäristöönsä nähden huomattavia asutuskeskittymiä
-Perimätietoa joukosta rautakauden lopulle/varhaiskeskiaikaan ajoittuvia kauppapikkoja, kuten Halikon Rikala, Kokemäen Teljä ja Eauman Unio
-Unto Salo esitti 1979 ajatuksen Ruotsin Birkan viikinkiaikaisen kaupungin mukaan Björköksi nimetyistä varhaisista kauppapaikoista, jollaisia hänen mukaansa Suomen rannikoilla useita
-Katsotaan olevan 6
-Kaupunkilaiset asuivat eri ympäristössä kuin maaseudun talonpojat
-Turun varhaisimmat asukkaat suosivat Aurajoen rantaviivan tienoilla olleita tontteja
5.5.1 Turku
-Kaupungeista merkittävin
-Varhaisin maininta 1309 asiakirjassa, jossa myös sinetti
-Aiemmin ajateltiin syntyneen suunnittelemattomasti Aurajokisuussa sijainneen linnaan ja Koroisten piispankirkon välimaastoon
-Markus Heikkinen: "kehittyvälle kuninkaanvallalle välttämätöntä suunnitella, kehittää ja rakentaa valtakunnan idän infrastruktuuria ja logistisia edellytyksiä osana Ruotsin taloudellis-poliittista, voimakkaasti uutta etsivää järjestelmää"
-Perustaminen ajoittuu 1290/1310
-Kaupunkiarkeologia keskittyi pitkään valvontaan ja dokumentointiin
-Luostarikorttelissa sijaitsevalle Rettingille 1991 rakentamassa taidemuseota, kun paikalta paljastui laajoja kivikaupungin jäänteitä
-Åbo Akademin uuden päärakennuksen paikalle tehtyjen kaivausten tulokset ylittivät rohkeimmatkin odotukset
-Erityisen hyvin säilyneet 1390-1400 kerrokset
-Otti 2004 merkittävän askeleen, kun se päätti rahoittaa laajan tutkimuksen tuomiokirkolla
-Löytynyt kymmenien kivitalojen kellareita ja raunioita joista vanhimmat 1390
-Yksinkertaisimmillaan kadut perustettiin maapohjalle ja niitä parannettiin lisäämällä hiekkaa, soraa ja puulastuja
-Torit pitkään maapohjaisia, mutta esim. Etelä-tuomiokirkon Koulutorin yli kulki aluksi kivistä, sittemmin tiilistä ladottu käytä
-Tonttien rajoilla ojia ja aitoja tai hirsi- ja kivilinjauksia
5.5.2 Viipuri
-1293 perustetun linnan läheisyyteen, vastapäiselle niemelle, kasvoi 1300 kaupunkimainen asutus
-Myöhäiskeskiajalla Turun jälkeen merkittävin, ja se toimi erityisesti idän ja lännen kaupan solmukohtana
-Kaupunginmuuria ei paljon tutkittu, vaikka säilynyt jopa 1703 laaittu mittapiirros
-Asemakaava pienestä koosta huolimatta sokkeloinen, mikä johtui kallioisen kaupunkialueen mutkikkaasta topografiasta
5.3.3 Ulvila
-Kokemäenjoki lukuisita koskistaan huolimatta Etelän merkittävimpiä väyliä rannikolta sisämaahan
-Kukoisti 1390
-Pääosa vanhasta alueesta viimeistään 1600 peltoa
-Kaupunkialueen pohjoisessa pitäjän keskiaikainen kivikirkko
5.5.4 Porvoo
-Keskiaikaisista kaupungeista pienimpiä
-Kaupunkiasutus levittäytyi 1690 n. 200-250 m leveänä vyöhykkeenä 0,5 km
-Vanhan alueen vähäinen uudisrakentaminen näkyy tutkimushistoriassa
5.5.5 Rauma
-Varhaisin maininta 1413
5.5.6 Naantali
-Birgittalaisluostarin kupeeseen perustetaminen ja syntyvaiheet tunnetaan tarkoin
-Kaupunkialueelle ei tehty kaiviksua ennen 1990, ja oikeastaan vasta Mannerheiminkadun kaivaukset 2001 osoittautuivat merkittäviksi
5.6 KYLÄTONTIT MAASEUDULLA
-Suurin yksittäinen keskiaikainen asutushistoriallinen muinaisjäännösryhmä
-Rautakaudella asutuksen katsotaan koostuneen yksittäisistä taloista, mutta keskiajan lopussa asutus organisoitunut kyliksi
-MErkittävä kylänmuodostukseen sysäävä tekijä siirtyminen kaksivuoroviljelyyn
-KEskiajalla muotoutui 1800 asti tunnusomainen eteläinen maalaismaisema
-Lukemattomat kylätontit hajotettiin ensin isonjaon ja sittemmin tämän täydennyksenä erityisesti 1890-1910 uusjaon myötä
-Etelän kylistä keskiajan loppuun mennesä muodostunut tarkoin määritelty omistus ja nautinta-alue
-Joissakin kylätonteissa sijaitsi ainoastaan yksi talo, mutta yleensä taloja enemmän
-Aikalaiset käsittivät myös yksinäistalot kyliksi ja esim. tuomioistuimissa puhuttiin kylän asukkaista/talonpojista, vaikka kylässä ollut vain talo
-Autus suurelta osin pysynyt tontilla satoja vuosia
-Länsi-Uudeltamaalta paikannettu 1000 kylätonttia
-Nimistöntutkimuksesta suurta apua paikannettaessa hylättyjä kylätontteja
-Autioitumisen syyt: kiristynyt verotus, rutto, katovuodet, onnettomuudet
-2000 alettu tutkia kaivauksinkin
-Hangossa paljastunut 1300 ajoittuva tonttimaa
-Etelän parhaiten silynyt suuren kylän laaja kyläntontti sijaitsee Espoossa
-Tutkittu eniten Uudellamaalla
-Hyvin säilyneen esim. sisämaan kylätonteista tarjoaa SÄäksmäen Annila, jonka vanha tonttimaa asuttuna rautakausi-1610
-Lännessä asutus vakiintui samoille kylätonteille vuosisatojen ajaksi viim. myöhäiskeskiajalla, mutta idässä näin ei käynyt
Kommentit
Lähetä kommentti