4.1 KASKEAMINEN JA KAKSIVUOROVILJELY
-Keskiajalla pellot ja niityt turvasivat elannon ihmisille
-Pellot ja niityt kuuluivat tiiviisti yhteen, sillä ilman niittyjen tuottaman rehun elättämää karjaa ei peltoviljely voinut jatkua
-Yksivuoroviljelyä kehittyneempi viljelymuoto kaksivuoroviljely
-Turussa siirryttiin yksivuoroviljelystä kaksivuoroon varhaiskeskiajalla
-Kruunun linnojen ja kuninkaankartanoiden tilit, jiota säilynyt 1540 alkaen, osoittavat, miten kaksivuoroviljelyä käytännössä harjoitettiin
-Löytyneistä muinaispelloista suuri osaajoittuu nuorelle rautakaudelle, mutta joukossa keskiaikaisiakin
-Kaskeamista pidetään varihaismpana harjoitettuna viljelymuotona
-Kasket tehtiin kivikkoiseen maahan, jota raivattiin viljeyln helpottamiseksi
4.2 MAANVILJEYSTTYÖKALUT
-Muinaispelloille tyypillistä peltokerroksen ja puhtaan pohjamaan rajalla erottuvat ristikkäiset auranjäljet
-Keskiajalla käytettiin koukku- tai kaariauroja
-Maataloustyökaluja tunnetaan arkeologisesta aineistosta vähän, vaikka maatalous pääelinkeino
-Auranvantaiden tavoin lapioiden terät raudoitettiin, mutta epäselvää, koska rautaterät yleistyivät
-Raudantuotannon kasvu varhaiskeskiajalla edesauttoi maatalouden kehitystä
4.3 KAURAA, RUISTA JA OHRAA
-Lähteiden mukaan pääviljoja 1500 ohra ja syysruis, vehnä harvinaista
-Kaivauksilla löytyneet keskiaikaiset viljojen makrofossiilit edustavat pääasiassa niitä viljalajeja, jotka suosiossa edelleenkin
-Viljojen ohella kasvatettiin rohtoja
4.4 KARJANHOITO
-Kotieläimistä ja karjasta keskiajalta saatavilla enemmän tietoa kuin rautakaudelta, sillä palaneiden luuaineistojen ohella monin paikoin säilynyt palamatonta luuta
-Keskiaikaiset luulöydöt koostuvat kotieläimistä
-Varhaisimmat kattavat tiedot karjavarallisuudesta saadaan 1571 hopeaveroluettelosta, jotka tarjoavat peräti talokohtaiset tiedot karjasta
-Naudoista, lampaista ja sioista kertovat harvalukuiset keskiaikaiset lähteet ja 1571 tiedot vastaavat luulöytöjä
-Tiedot siipikarjasta aaukollisia, ja esim 1571 hopeaveroluetteloissa siipikarjaa ei mainita
-Laajat luuaineistot tarjoavat tietoa eläinten teurastuksesta ja luiden käsittelystä
-Muu karjanhoitoon tai siihen liittyvä niittytalouteen löytöaineisto vähäistä
-Koirista ja kissoista ei keskiajalta tai 1500 lhteistä mainintoja, mutta luulöytöaineisto osoittaa, että molemmille sija Turun talouksissa
-Kissojen ja koirien luita löytynyt runsaimmin Kuusiston piispanlinnasta
4.5 METSÄSTYS
-Suomea pidetty eräalueena ja vanhempi historiankirjoitus painottanut turkistalouden merkitystä
-Lähteiden ohella riistan merkityksestä saadaan tietoa osteologisen tutkimuksen menetelmin
-Suurista riistaeläimistä hirvi ja metsäpeura uuden ajan alussa kadonneet Lounais-Suomesta, eikä niiden luita löytynyt Turusta
-Euroopassa linnoista kuninkaan tai aristokratian metsästys linnoja, ja sellainen asema myös Kastelholmalla 1600
-Hirvieläinten tapaan muukin suurriista harvinaista keskiajan luulöytöaineistossa
-Muutamissa rannikon ja saariston arkeologisissa kohteissa, kuten Gunnarsängenillä ja Kökarissa, hylkeiden osuus luuaineistossa huomattava, mutta esim. Turusta tunnetaan muutama hylkeenluu
-Riistalintujen osuus keskiajan luulöydöissä varsin pieni verrattuna kanoihin
-Osteologiset aineistot osoittavat, että varhaismetallikauteen verrattuna elinkeinot muuttuneet valtavasti
4.6 KALASTUS
-Kala muodosti keskiajalla huomattavan osan ravinnosta
-Keskiajalla saadaan jonkin verran tietoja lähteiden avulla
-1540 alkaen kruunun linnojen j kuninkaankartanoiden tileissä säilynyt tietoja
-Lounaan rintamaiden sisävedet eivät kalaisia
-Liittyvä arkeologinen aineisto hajanaista
-Pyydyksiä löytynyt vähän
Kommentit
Lähetä kommentti