3.1 KIRKKO JA KRISTILLISYYS
-Erittäin suuri merkitys Suomessa
-Länsi-kirkon keskus Roomassa paavin kuuria
-Etelä ja länsi-Suomi vakiintuivat 1200 länsikristikuntaan
-Kristillistyminen liittyi kilpailuun Itä- ja Pohjois-Itämerestä
3.2 KESKUKSISTA VANHIMMAT HIIPPAKUNNAT SUOMESSA SIJAITSEVAT KOROISISSA JA NOUSIAISISSA
-Myöhäiskeskiajalla rakennetun Nousiaisten Pyhän Henrikin kirkon ympäriltä ei tunneta merkkejä varhaiskeskiaikakeskuksesta
-Aurajoen alajuoksulla alkujaan syvän merenlahden pohjukassa sijainneen Koroistenniemen erotti mantereesta piispankirkon suojaksi rakennetut valli ja vallihauta, joiden ulkopuolella lisää kirkon rakennuksia ja tiluksia
-Piispnkirkko siirrettiin Koroisista 1300 1,5 km päähän Aurajoen alajuoksulle, jonne perustettiin Turku
3.3 TURUN TUOMIOKIRKKO
-Uusi hiippakuntakeskus rakennettiin Turun Unikankareelle
-Ympärille rakennettiin muuri, johon kuului mm. tuomiokapitulin talo
-Liittyviä ja kirkollisten instituutioiden, kuten piispanpöydän eri alttarisäätiöiden ja kirkon rakennusrahaston omistamia rakennuksia sijaitsi keskiajaln lopulla idän kirkkokorttelissa, mutta kirkon hallussa paljon tontteja ja rakennuksia eri puolilla kaupunkia
3.4 SEURAKUNNAKSI TALOKIRKOISTA
-Keskiajan kritillistymisen yhteydessä käsitelty hiippakunnan yleistä kehitystä, joka kokonaiskuvalle tärkeää
-Varsinais-Suomen rutakautisperäisten suomalaiasutuksen piiriin kuuluneista pitäjistä löytyi varhainen suurtila, jonka maista kirkko tai pappila erotettiin
-Varsinais-Suomen pitäjissä rautakauden lopun tai varhaiskeskiajan suurtilat toimivat keskuksina, joista kristinuskoa välitettiin ja vakiinnutettiin lounaaseen
-Vaikka ajatusta 1155 suoritetusta ensimmäisestä ristiretkestä pidetään vanhentuneena, piispa Henrik saattanut 1150 tehdä Vrsinais-Suomeen matkan kiertääkseen Moisioiden ja muiden suurtalojen tai "kartanoiden" yhteyteen perustettuja saarahuoneita
-Talokirkkovaihe ajoittuu 1100-1210, jolloin alettiin muodostaa kirkkopitäjiä
-Lounaaseen perustettujen seurakuntien määrä kohosi jo varhain 40
-Varhaisimmat kirkot puukirkkoja
3.5 KIVIKIRKOT
-Tuttu, näkyvä muisto keskiajasta
-Dokumentoitiin jo 1800, ja erityisesti 1910 alkaen tehty arkeologisia tutkimuksia
-Tutkimuksessa kääntyi uusi lehti 1994, jolloin ilmestyi Markus Hiekkasen väitöstutkimus
-Hiekkasen tutkimustulokset herättivät tutkijoiden keskuudessa vilkkaan ja kiivaan keskustelun
-Vanhin löytyy Ahvenanmaan Jomalasta
-Mantereella vanhin muurattu kirkko Turun tuomiokirkko, jota edelsi 1390 saakka puinen katedraali
-Oman yhtenäise nryhmän muodostavat Uudenmaan kirkot, joille ominaista mm. tiilestä muuratut koristeelliset päätykolmiot
-Myöhäiskeskiajalla kivikirkkoja rakennettiin Satakuntaan ja Hämeen taakse Pohjanmaalle, jossa muutamat rannikon pitäjät saivat 1510-1530 oman, kivestä muuratun pyhäkkönsä
3.6 HAUTAUSTRADITIO KRISTINUSKOSSA
-Kirkkojen ohella kristillityminen näkyi hautaustavoissa
-Haudoille tunnusomaisia: 1. hautoihin ei laitettu esineitä 2. haudat kaivettu länsisuuntaan
-Yleisen käsityksen mukaan varhaiskeskiajalla tapahtuneen kirkkopitäjien perustamisen jälkeen vanhat rautakautiset kyläkalmistot hylättiin ja niiden sijaan siirryttiin käyttämään pitäjäkirkon yhteistä hautausmaata
-Viimeaikaistet tutkimustulokset etelä-Espoosta ja Sisä-Suomesta pakottavat punnitsemaan uudestaan ajankohtaa, jolloin yhteiset pitäjien hautausmaat otettiin käyttöön
-Jo rautakaudella käyttöön otetuilta hautausmailta löydetty runsaasti esineettömiä hautauksia, joista osaa alettu epäillä keskiaikaiseksi
-Laajoja kaivauksia tehty muutamille rautakauden lopulle tai varhaiskeskiajalle ajoittuvilla hautausmailla
-Kirkon yhteydessä keskiajalta lähtien lähes iana hautausmaa, mutta osa vainajista haudattiin kirkon sisälle, missä sijaitsivat arvokkaimmat hautapaikat
-Kahdessa kirkossa ei ole hautausmaata; Köyliönjärven Pyhän Henrikin kappelissa ja Nokian kartanokappelissa
-Suurimmat arkeologisesti tutkitut sydän- tai myöhäiskeskiaikaiset hautausmaat Koroisissa, Ulvilassa, Hollolassa, Lappeessa ja Kemissä
-Koroisten piispanhaudat kuuluvat vanhimpiin tavattuihin kristillisiin hautamuistomerkkeihin
-Hautalaakojen käyttö säilyi veroista vapautetun rälssin ja varakkaimman papiston ja porvariston piirissä keskiajalla
-Vain harvoilla varaa ulkomailta tuotuihin hautalaakoihin
-Toisinaan haudat peitettiin pienin kivilaatoin tai niiden pinnalle aseteltiin kiviä
-Rautakauden vainajat saatettiin haudata arkussa tai ruuhimaisessa kaukalossa, joita molempia tunnetaan mm. Kaarinassa, Maskussa, Perniössä ja Raisiossa
_keskiaikaisilta hautausmailta löytynyt hyvin säilyneitä luurankoja, mutta pääsääntöisesti luut maatuneet kokonaan
-Joissakin tapauksissa onnistuttu erottamaan hautaan laskettujen vainajien käsien asento
-Lounaassa esineellisestä hautaustavasta luovuttiin jo rautakauden ja keskiajan taitteessa, mutta idässä ja pohjoisessa perinne jatkui pidempään
-Ortodoksinen kirkko esineellistä hautaustapaa kohtaan suopeampi kuin länsi
-Rautakauden lopun ja keskiajan taitteen ruumiskalmistoista löytynyt polttohautauksiakin
-Rautakautiset ruumishaudat sisältävät usein eläinten luita
-Keskiaikaisisssa hautaustavoissa paljon selvittämättömiä kysymyksiä
3.7 USKOMUKSET JA USKO
-Keskiajan katoliseen liittyi kirjallinen kulttuuri, ja kirkko levitti kirjoitustaitoa ja asiakirjakulttuuria
-Kirjallisen kulttuurin merkityksen vuoksi luonnollista, että keskiajan uskonkäsityksten tutkimus pohjautunut historiallisiin lähteisiin
-Uskonnonharjoitus keskittyi kirkkoihin ja jumalanpalveluksiin
-Niukkojen hauta-antimien vuoksi keskiaikaisista koruista tiedetään vähemmän kuin rautakautisista
-Rukousten suorittamisessa voitii käyttää luu-, meripihka-, gagaatti ja lasihelmistä koostuvaa rukousnauhoja
-Osa länsi-kirkon uskonharjoitusta pyhimyskultti ja pyhiinvaellukset
-Osa kirkoista pyhiinvaelluskohteita, joihin kansa saapui hakemaan apua tai osoittamaan kunnioitustaan
-Pyhiinvaeltajat hankkivat monesti matkansa päämäärästä merkin, joka todisti käyneen paikan päällä ja jolla katsottiin olevan pyhimyksen voimaa
-Pyhimysten apua etsittiin toki lähempääkin
-Ihmisten uskomuksista kertovat rakennuksiin sijoitetut kätköt, joihin ei aiemmin kiinnitetty huomiota
Kommentit
Lähetä kommentti