6. RAKENNUSTEKNIIKAT JA RAKENNUKSET

-Keskiaikaisten kaupunkien, talonpoikaistalojen ja kartanoiden rakennuksista ei tiedetä paljoa lukuunottamatta Turun kaupunkikerroksia ja puutalojen jäänteitä
-1300-1600 ihmiset hahmottivat rakennukset eri tavalla
-Uusien kuninkaankartanoiden rakentamista voidaan seurata 1550 akaen, mutta olemassa olevaa rakennuskantaa käsitteleviä luetteloita ei, joten kokonaiskuva kuninkaankartanoihin kuuluvista rakennuksista vaikea
-Talojen rakennukset keskittyivät kahteen ryhmään
-Ruotsissa talojen rakennuskannan kehitystä tutkittu tarkemmin

6.1 PUURAKENNUKSET

-Keskiaikainen rakennustekniikka jakaa puu- ja kivirakentamiseen

-Tiettävästi säilynyt vain yksi keskiaikainen

-Turun kaupunkikerroksista löytynyt hyvin säilyneitä puurakennusten jäänteitä, joista vanhimmat 1290-1310

-Keskiajalla erityisesti lama- eli nurkkasalvostekniikkaan perustuvaa rakentamista

-Rautakaudella hirsiseiniä tilkittiin savella, mistä jäänyt todisteeksi tulipaloissa punaisiksi tiilestyneitä saven kappaleita, joissa hirsien jättämiä painaumia

-Savetut oksapunosseinät kuuluivat esihistorian rakentamiseen, mutta seiniä rakennettiin näin vielä varhaiskeskiajalla

-Keskiaikaisten rakennusten seinien perustukset kevyitä

-Seinän kohdalta löytyneet matalat vallimaiset rakenteet voivat varsinaisia seinän perustuksia, jonka varaan alimmat hirret laskettu

-Nykyisin hirsirakennukset perustetaan nurkkakiven tai kivijalan varaan

-Oman lukunsa muodostavat aitat, joita rakennettiin 1910 saakka nurkkakivien varaan korkeallakin maanpinnasta

-Lattiarakenteista usein saatavilla vain vähän tietoja

-Puulattia saattoi rakennettu suoraan maata vasten, jolloin se altis lahoamiselle

-Keskiajalta tunnetaan savilattioitakin

-Hirsien ja saven lisäksi lattia saatettiin rakentaa kivistä

-Kansantieteilijä Niilo Valosen mukaan myöhäiskeskiajalla tunnettiin yksihuoneisten asuinrakennusten ohella eteisellisiä yksinäistupia ja etuporstuallisia peräkamaritupia

-Parituvat kuuluivat keskiajan asuinrakennuksista suurimpiin

-Kaupungeista tietoa Turusta, josta tunnetaan mm. 1410 yksinäistupa ja kaksihuoneinen rakennus

-Keskiaikaisista kellareista vain vähän havaintoja pl. kaupunkien ja kartanoiden kivestä muurattuja kellareita

-Ulkorakennuksista paljon vähemmän havaintoja kuin asuinrakennuksista, mutta Turusta kuitenkin löytynyt aittoja ja navettoja

6.2 TIILI- JA KIVIRAKENTAMINEN

-Kivirakentaminen levisi lounaaseen ja Ahvenanmaalle

-Kivirakennusten ajiottaminen perustui 1990 asti pääasiassa typologisiin päätelmiin

-Kivirakentaminen keskiajalla harvinaista

-Turun palo 4.-5.9.1827 tuhosi Pohjoismaiden suurimmista keskiaiakaisperäisistä kivikaupungeista

-Aboa Vetus&ars nova -museolta löytyi 1990 10 kivitalon rauniot

-Muutamaa kartanolinnaa lukuun ottamatta maaseudulla tai pikkukaupungeissa ei kivirakennuksia, mutta kivikellareita

-Muuratuissa taloissa käytettiin kotimaista harmaakiveä

-Kiven ohella muuratuissa rakennuksissa saatettiin käyttää tiiltä

-Usein esitetty väite kuuluu, että tiilet keskiajalla kalliita ja tiilirakentaminen harvinaista

-Kattomateriaalina käytettiin puuta

-Tiilirakentaminen keskiajalla yleisempää kuin uskottu

6.3 TULISIJAT

-Selvimpiä merkkejä maaseudulla autioituneista asutuksiesta tilisijojen rauniot, jotka erottuvat matalina röykkiöinä, uunikumpuina

-Käytettiin kolmenlaisia tulisijoja: avoimia liesiä, tulipesällisiä kiukaita ja uuneja

-Myöhäiskeskiajalla yleistyivät savupiipulliset takat, joista vanhimmat linnoissa

-Liesiä ja etenkin kiukaita ja uuneja vaikea erottaa toisistaan, koska tulisijasta säilynyt vin kiviperustus

-Tulisijan perustus kaveittiin maahan, ja sitä kiersi vankka puukehikko tukevine paaluineen

-Rautakaudella tulisija sijaitsi keskellä rakennusta

-Kaivauksilla löytyneitä tulisijoja analysoitu ja tutkittu vähän

-Tavanomaisen tulisijojen ohella yhteiskunnan vauraimpien asuntoihin rakennettiin erityisiä lämmitysjärjestelmiä

-Keskiajan lopulla alettiin lämmityksessä käyttää kaakeliuuneja, jotka linnoissa syrjäyttivät vanhat hypokaustit