7.1 KAUPUNKEIHIN KESKITTYVÄ KAUPPA
-Esihistorialliseen aikaan verrattuna kauppa sai keskiajalla vakiintuneita muotoja: tuolloin syntyi kauppaa tukevia organisaatioita, joista tunnetuin Saksan Hansa, sekä kaupankäyntiä ohjaavaa säätelyä, kuten kuningas Magnus Eerikinpojan kaupunginlaki 1350
-Keskiajalla ja pitkälle uutta aikaa kauppa keskittyi kaupunkien toreille
7.2 HANSA
-Suomenlahden asukkaiden luonnollisin ulkomaankauppayhteys kulki Tallinnan kautta, mutta kruunu pyrki 1350 alkaen kitkemään tätä kauppaa
-Kaupunkilaisten harjoittama merenkulku talonpoikaispurjehdukseen verrattuna vähäistä
-Hansaliittoon kuului n. 200 kaupunkia Tallinnasta ja Tartosta Alankomaiden Arnhemiin sekä Tukholmasta Puolan Krakovaan
-Suomen ja Pohjois-Saksan hansakaupunkien välinen kauppa kulki 1300 Tallinnan kautta
-Hansakaupan valta-akseli kulki Novgodorista Lyypekin kautta Bruggeen ja Lontooseen
-Hansan tärkeimmät kauppatavarat säilyivät huonosti, joten niitä vaikea tavoittaa
-Kankaat kuuluivat tärkeimpiin kauppatavaroihin
-Suurin osa käytetyistä keramiikasta tuontiesineitä
-Reininmaalaista ja alasaksalaista protokivitavaraa kulkeutui kaupan mukana pieniä määriä jo ennen 1300, mutta pian tämän jälkeen keramiikan-erityisesti ns. kivitavaran tuonti kasvoi
-Siegburgissa tuotettu laadukas kivitavara säilytti asemansa Itämeren markkinoilla 1500 asti
-Kaupan kulkua valottavat keramiikan ohella lasilöydöt
-Lasipikarit yleistyivät 1390, jolloin niitä alettiin tuoda Böömistä ja Itä-Saksasta
-Keskiajan lopulla tuotiin lasiastioita Länsi- ja Pohjois-Saksasta
-Itämereltä säilynyt vain vähän yksityiskohtaisia kaupasta kertovaa aineistoa
-Itämeren kaupan tutkimuksen kannalta merkittävä löyty 1996, kun Nauvon ulkosaaristosta löytyi haaksirikkopaikka
-Ainutlaatuisen arvokas tynnyri, joka sisälsi rautaharkkoja
-Hylky osoittaa, kuinka organisoitunutta Itämeren kauppa 1200-1300
-Tuontitavaraa, mikä kertoo ulkomaankaupan volyymista
7-3 VAIHDON VÄLINEET
-Rautakaudella kauppa vaihtokauppaa
-Ruotsissa rautaa lyötiin jo 1000, mutta jatkuvan rahanlyönnin aloitti kuningas Knut Erikinpoika 1190
-Valtaosa omavaraistaloudessa
-Rahojen arvon määrittäminen monimutkaista
-Käytössä olleiden rahojen suhteellisen alhainen nimellisarvo aiheutti ongelmia rahaliikenteessä
-Käytettiin 1200 goottilaisia rahoja
-Maalöytöinä talletetut rahat nimellisarvoltaan pieniä kolikoita
-Rahassa maksettavat verto muodosivat 1300-1400 oleellisen osan kokonaisverotuksesta
-Rahojen uudelleenlyöminen tarjois hallitsijalle mahdollisuuen rahan hopeapitoisuuden laskemiseen
7.4 KEHITTYVÄ TIESTÖ
-Vanhimpana maantienä pietään Hämeen härkätietä
-Hahmotus vasta varhaiskeskiajalla
-Tieverkko tiheni loppua kohden
-Linnat ja kaupungit toisiinsa yhistäneet tiet maanteitä tai maakunnan teitä, joiden rakentamisesta säädettiin maanlaissa
-Tietä rakennettaessa maastoa tasoitettiin ja tielle tuotiin hiekkaa
-Maanlaissa säädettiin maanteiden ohessa muistakin teistä
-Keski- ja Länsi-Euroopassa tunnetaan runsaasti muinaisteiden uria
-Linjauksia selvitetty karttojen, paikannimistön ja nimismiehentaloihin liittyvien tietojen avulla
-Hämeen härkätie ja Suuri rantatie hallinneet tutkimusta, ja ne ainoita teitä, joissa tehty kaivauksia
-Vanhimpiin silyneisiin tierakenteisiin kuuluu Köyliön ja Nousiaisen välillä Pyhän Henrikin tie
-Maantiet huonokuntoisia, eikä käytetty vaunuja ennen 1800
7.5 MERENKULKU
-Meri
-Itineraariossa selostettu reitti seuraa Ruotsin itärannikkoa Tukholman saaristoon
-Varhaisajan alukset noudattivat Skandinavian perinteitä
-Rannikolta tunnetaan 5 hylkyä, jotka edustavat Pohjoismaan rakennustapaa
-Etelä-Itämerellä kehitettiin varhaisajalla uusi alustyyppi, koggi
-Hylkylöytöjen myötä selvinnyt, että Itämerellä purjehtineiden alusten kirjo uskottua suurempi
-Esim. Hiittinen, jossa viikinkiajan ja varhaiskeskiajan satamapaikka matalan Kyrksundetin rannalla
7.6 KÄSITYÖ
-Kaupan tavoin katsottiin kuuluvan kaupunkeihin
-Lähteiden tarjoamat tiedot niukkoja
-Kaupunkien käsityöläisistä ei kirjallisia mainintoja
-Lasimestarista kirjallinen tieto Naantalin luostareista 1449 ja Turusta 1510, mutta kirkkojen ikkunat todistavat mestarien työstä
-Kirkot tärkeä työmaa käsityöläisille, ja sama koskee linnoja
-Saatu valotettua nahkurien ja suutarien työtä
-Vuoden tie kenigksi ja muiksi nahkaesineiksi alkoi parkitsemisesta
-Osa ammateista sellaisia, että niistä ei jää jälkiä
-Maaseudun säilynyt muistoja nimistön kautta
-Menetelmin maaseudun käsityöläisyydestä kertynyt niukaksti tietoja
-Sepän taitoja tarvittiin maalaisyhteisössä, ja heitä lähes jokaisessa isossa kylässä
7.7 TEOLLISUUDEN ENSI ASKELEET
-EI VARSINAsesti teollisena eujä varhaisteollinesa, joitakin viitteitä vesivoiman ja tuulivoiman käytöstä ekä varhaisteollisesta metallintuotannosta havaittavissa
-Virtaava vesi pitkään tärkein voimanlähde
-Kruunu pyrki Kustaa Vaasan lähtien keskittämään viljan auhatusta suuriin tuulimyllyihin, joissa kannettiin jauhausvuokraa
-Patolaitteita tai satunnaista myllynkiveä lukuun ottamatta vanhimpien vesimyllyjen jäänteitä vaikea havaita
-Rautaa valmistettiin esihistoriassa järvimalmista
-Läheialueilla rutaa valmistettiin huomattavia määriä myöyntiin iikinkiajalla , jolloin tuotanto pohjautuui perinteisiin pelkistysuuneihin
-Erona varhaisempiin raudanvalmistustekniikoihin masuuniprosessissa raudan lämpötila saatiin kohoamaan niin korkealle, että metalli suli nestemäiseksi
-Valutuotteita tärkeämmäksi muodostui takkirauta eli masuunien tuottama rakarauta
-Varhaisimmat kirjalliset tiedot vuorityöstä keski- ja uuden ajan taitteesta
Kommentit
Lähetä kommentti