8. ESINEELLINEN KULTTUURI KESKIAJALLA

-Kaivauspaikat yleensä löydöiltään niukkoja
-Turussa kulttuurikerrokset paksumia kuin muualla

8.1 JALOMETALLIT

-Löytöaineistossa harvinaisia

-Vielä aikaisemmin vainajat saivat mukaansa hauta-antimia mm. koruja, mutta keskiajan haudoissa niitä vain poikkeuksellisesti

8.2 PRONSSI

-Metallien louhinta ja jalostus kehittyi Euroopassa 1100-1200->kupariseoksista valmistettujen esineiden yleistyminen

-Huomattavia käsityön keskuksia mm. Rein- ja maas-jokien alajuoksuilla sekä Pohjios-Saksan hansakaupungeissa

-Isot esineet yleistyivät 1300 alkaen

-Kestäviä esineitä säilynyt nykypäiviin saakka, mistä vanhimpia Eckerön 1200 ja Tenholan 1300 ajoitetut kirkonkellot

-Valamisen ohella kuparia ja messinkiä työstettiin takoen

-Rautakautiseen tapaan käytettiin pienesineistön valmistusmateriaalina, koristelussa sekä esim. nahkavöuden soljissa

8.3 TINA

-Alettiin laajemmin valmistaa ja käyttää sydänkeskiajalla

-Varhaisissa esineissä paljon lyijyä

-Valmistettiin kannuja ja lautasia sekä koruja

-Isojen pronssiesineiden tapaan esineet maalöytöjen joukossa harvinaisia

8.4 RAUTA

-Lisääntynyt saatavuus näkyy esineistössä, kun entistä raskaampia työkaluja alettiin tehdä

-Tärkeä aseteknologian kehitysaskel varsijousi ja tuliaseiden leviäminen varhaiskeskiajalla

-Isoja esineitä hukattiin harvoin, joten niitä löytöjen joukossa vähän

-Ajoitettavia, tehtyjä isoja työkaluja tai aseita löydetty harvakseltaan

-Tyypillistä esineistöä erilaiset soljet ja helat

8.5 LUUESINEET

-Luu ja sarvi tärkeitä raaka-aineita, mutta kovia materiaalijea työstettäviksi

-Luu- ja sarvikammat tavanomaisia käsityötuotteita

-Liikkumisen apuvälineenä käytettiin jäillä luuluistimia, joita tunnetaan Turun ohella linnoista

8.6 PUU

-Aina kuulunut tärkeimpiin raaka-aineisiin

-Yksinkertaisimmat esineet pieniä koukkuja tai veistettyjä makkaratikkuja

-Astiat voidaan jakaa kahteen ryhmään: moniosaisiin kimpiastioihin ja yhdestä puusta sorvattuihin tai koverrettuihin astioihin

-Kimpiastiat koostuivat pohjalevystä, joukosta kimpiä sekä sitoneesta vanteista

8.7 NAHKA

-Käytettiin paljon kivikaudelta, mutta löytöaineistosta ei tavata ennen 1300

-Tärkein kenkien valmistusmateriaali

-Yksinkertaisimpia kenkiä yhdestä kappaleesta kootut kurpposet

-Valtaosa jalkineista koostui päällisestä ja pohjasta

-Soljellisia kenkiä käytettiin jo sydänkeskiajalla, mutta yleistyivät vasta 1400

-Jalkineiden joukossa erikoisuutena puiset suojajalkineet, jotka auttoivat pitämään jalat kuivina kaduilla

-Valtaosa kengistä yksinkertaisia ja koristelemattomia, mutta osa Turusta seurasi muodin virtauksia

-Kengissä normaalisti yksi pohjakappale ja lämpöä turvaava sisäpohjallinen

-Jalkineiden ohella Turusta löydetty mm. 200 vetisentuppea ja 40 miekanhuotraa osineen

8.8 TEKSTIILIT

-Kuuluneet ihmisten arkeen aina

-Haudoista fragmentteja ei löydy, sillä esineellisestä hautaamisesta ja juhlavaatteiden pukemisesta vainajien päälle luovuttiin rautakauden lopulla

-Säilyneet aina ruskeita, mutta kromatografisila analyyseillä selvitetään alkuperäinen väri

-Aineisto tuo lisän säilyneiden joukkoon

-Kankaista kertovat kangaspakkojen tarkastussinetit, lyijyplombit

-Tuontikankaiden alkuperästä löytyy tietoa myös lähteistä, sillä kankaita nimettiin valmistuspaikan mukaan

8.9 KERAMIIKKA

-Jakautuu kolmeen: matalapolttoisiin harmaa taimustasavikeramiikkaan, punasavikeramiikkaan ja kivitavaraan

8.9.1 Slaavilaisvaikutteita ja traditiota rautakaudelta-keramiikat: matalapolttoiset

-Rautakautinen valmistustraditio jatkui lounaassa

-Rautakautinen muotoiltiin käsin

-Yksinkertaiset dreijatut harmaa- tai mustasaviastiat arjen käyttöesineitä Itämerellä

-Idästä slaavilaisen keramiikan traditio säilyi pitkään keskiajan jälkeenkin

8.9.2 Punasavikeramiikka

-Poltettiin korkeammassa lämpötilassa kuin rautakaudella tai Itämerellä

-Ulkopinnalta lasitetut yleistyivät pöytäastioina

-Taru ei loppunut, vaikka ulkopinnalta lasitetut pöytäastiat katosivat markkinoilta

-Pääosa esineistä tuotiin ulkomailta, mutta raaka-aineena voitiin käyttää kotimaista savea

8.9.3 Kivitavara

-Käytetty tuontitavaraa

-Keski-Euroopassa valmistettiin 1200 juoma- ja tarjoiluastioita preglasiaalisesta savesta, joka kesti korkean polttolämpötilan (1000)

-Valmistustekniikka kehittyi 1290 niin, että uunien polttolämpötila saatiin nostettua yli 1200 asteen

-Tuotiin 1290 lähtien Siegburgista ja Reininmaalta sekä Ala-Saksasta, jossa valmistettiin Itämeren markkinoille

-Ala-Saksan tuotanto kukoisti 1310, mutta 1410 mennessä tyrehtynyt

8.10 LASILÖYDÖT

-Pohjois- ja Keski-Euroopassa 1970 saakka käsityksessä, että lasia käytettiin 1200-1300 Pohjois-Alpeilla kirkkojen ikkunoissa

8.10.1 Välimereltä ylellisiä pikareita

-Lasiastiat Pohjois-Euroopassa 1200 asti harviaisia

-Itäinen lasinvalmistustraditio levittäytyi 1200 Lähi-Idästä Pohjois-Italiaan, missä Venetsian edustalla sijaitseva Muranon saari kehittyi johtavaksi valmistuskeskukseksi

-Lasit koristeltiin nypyin

8.10.2 Lasi Böömistä sydänkeskiajalla

-Tsekissä sijaitsevasta Böömistä kehittyi 1300 huomattava lasinvalmistuksen keskus

-Tunnetuin Böömin perinnettä edustava tyyppi korkea, nyppykoristeinen böömiläispikari

-Käyttö yleistyi Itämerellä 1390

8.10.3 Metsälasi myöhäiskeskiajalla

-Markkinoille kulkeutunut esineistö muuttui 1450

-Kaalinkantalasi (krautstrunk) pikarimalli, joka kehittyi vanhemmista nyppykoristeisista pikareista

-Korkeiden nyppykoristeisten böömiläispikarien tuotanto jatkui 1490

-Ei tuotu muita astioita kuin pikareita

-Renessanssissa astioiden muotoilu ja käyttö muuttuivat paljon

8.10.4 Ikkunalasi

-Löytöihin kuuluvat ikkunoiden sirpaleet

-20 vuoden aikana Euroopasta kertyneet tutkimustulokset ja kaivauslöydöt osoittaneet, että etelä-Suomen kaupungit, linnat ja kartanot kuuluivat esineistöltään varhain Euroopan kulttuuripiiriin