1. RAUTAKAUDESTA
HISTORIALLISEEN
AIKAAN
-Esihistoriasta ei käytännössä kirjallisia lähteitä Suomesta
-Suomea koskevia 1100 kirjallisia aikalaislähteitä tunnetaan 20, ja niistäkin useimmat suppeita
-Aikakautta, jolta on näin niukasti lähteitä, vaikea pitää historiallisena aikana
-Suomen kirjallisten lähteiden määrä kasvaa tultaessa 1300, jolta niitä jo 1000
-Kirjallisten lähteiden kasvussa suurin yksittäinen murros ajoittuu 1540, jolloin Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa määräsi kaikki voutinsa toimittamaan vuosittan tilinsä Tukholmaan tarkastettaviksi
-Varhaisimmat lähteet painottuvat yläluokkaan, jotka ovat aineistoa tuottaneet
-Uusia varhais- ja keskiaikahistoiraa koskevia lähteitä ei löydy
-Keskiajaksi kutsutaan ajanjaksoa rautakauden lopun ja uuden ajan alun välillä
-Renessanssin Euroopassa samaistuttiin antiikin saavutuksiin, ja välissä ollutta keskiaikaa pidettiin taantumuksellisena
2. KESKIAJAN
HISTORIALLISET
VAIHEET
2.1 VARHAISHISTORIA:
1190-1290
-Suomen kehitys keskiajalla liittyy Ruotsin historiaan
-Koko ristiretki kyseenalaistettu, samoin kuningas Eerikin ja piispa Henrikin olemassaolo
-Arkeologian perusteella selkeää kulttuurista muutosta ei voida ajoittaa 1150
-Sveanmaan ja Götanmaan etelällä sijainneen Tanskan vaikutuspiiri laajeni 1110-1210 itään päin, ja suuri osa Pohjois-Saksan rannikosta ajautui 1140-1180 sota- ja ristiretkien myötä Tanskan alaisuuteen
-Myös Saksan ruhtinaat ja hengenmiehet ulottivat Itä-Itämerelle 1190-1210 sotaretkiä, joista osalla paavin siunaus ristiretkiksi
-Ruotsikin yritti 1210 saada jalansijaa Länsi-Virossa, mutta heidän tyydyttävä Pohjois-Suomenlahteen
-Ruotsi ja Saksa yrittivät 1200 ulottaa valtaansa It-Suomenlahteen saakka
-Novgorodin ja Ruotsin vaikutuspiireineen jännitteet leimasivat 1200-lukua
-Ruotsi jatkoi Karjalassa saavuttamansa meenstyksen myötä sotaretkiä, ja 1300 he rakneisvat sillanpääasemaksi Landskronan (Maankruunun linnan) Nevajoen suuhun
2.2. "SUOMI" (ITÄMAA) VAKIINTUU
OSAKSI RUOTSIA JA LÄNTTÄ
-Ruotsi ajautui 1310 valtataisteluun, joka kesti 1321
-Kuningas Magnus Eerikinpojan hallituskauden ensimmäinen puolisko 1320-1340 rauhallista, jolloin valtakunta muotoutui kokonaisuudeksi
-Magnus Eerikinpoika valmisteli 1340 ristretkeä itään Novgorodia vastaan
-Magnuksen hallituskauden loppua leimasivat sisällissodat
-Ruotsin yhteyteen vakiintunutta Etelä-Suomea alettiin 1300 kutsua Itämaaksi
2.3 MYÖHÄISKESKIAIKA ELI UNIONIAIKA
-Bon Jonssonin kuoltua Albrecht Mecklenburgilaisen vastainen oppositio kasvanut niin, että hänet syrjäytettiin 1389 ylimystön ja Norjan kuningatar Margaretan johdolla
-Yksi Ruotsin keskiajan harvoista rauhajaksoita 1410
-Ruotsi valitsi Kristoffer Baijerilaisen jälkeen kuninkaakseen kotimaisen ylimyksen Karl Knutinpoika Bonden, Tanska ja Norja Saksan ruhtinaan Kristoffer Oldenburgilaisen
-Unionin loppukaudella, Karl Knutinpojan 1470 tapahtuneesta kuolemasta 1521, valtaa pitivät Ruotsissa vuoroin valtionhoitajat ja vuoroin kuninkaat
-Unionin viimeiset vuodet dramaattisia
Kommentit
Lähetä kommentti